Näytetään tekstit, joissa on tunniste mäkinen esa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mäkinen esa. Näytä kaikki tekstit

tiistai 18. elokuuta 2015

Esa Mäkinen: Totuuskuutio

Nappasin kirjastosta hyvää mediajulkisuutta saaneen Esa Mäkisen Totuuskuution (Otava, 2015). Kirja kertoo Helsinkiin sijoittuen dystopian, jossa hyväosaiset asustavat muurien toisella puolella itsestään kulkevilla autoilla liikkuen, kun taas huono-osaiset ovat eristettyinä toiselle alueelle.


Kirjan päähenkilö Tero Lilja on töissä täsmäyttäjänä Celsiuksella, se tarkoittaa lähinnä sitä, että Tero fiksaa ihmisten mediajulkisuutta kunkin toimeksiannon mukaan. Teron vaimo kuolee äkillisesti, joka saa Teron pohtimaan työtään, mediaa ja maailman menoa ja toimimaan äkillisen rebelisti.

Kirja oli ihan jees ja nopeasti luettavissa. En yleensäkään lue dystopiaa mutta joskus katson dystopialeffoja. Esa Mäkisen kirjoitustyylissä ja kirjan teemassa oli minulle jotain Risto Isomäen tyylistä, joka tuntui kivalle. Kuitenkin huomasin kyllästyväni kirjaan noin puolessa välissä ja aloin lukemaan "lukaisten". Kirjan pohja on hyvä mutta se ei oikein kantanut minulle loppuun saakka, joskin kirjassa on yllätyksiä loppumetreille asti.

Kirja on aika selvästi nykymaailman menoon kantaaottava ja hieman poliittinenkin. Aina en ihan ymmärtänyt mitä kirjassa haettiin takaa ja tämä sai minut hämmentyneeksi.
On mielenkiintoista lukea välillä esikoiskirjoja, en tosin ole varma seuraanko Mäkisen kirjailijauraa jatkossa.


"Kaisaniemenkatuun murtuvien luiden ääni kuulosti vaisulta. Laiskaa mätkähdystä tehosti bussin jarrujen kirskunta. Elokuvissa tuollaisella rusahduksella olisi kunnolla painoa. Saisoin pyörineni jalkakäytävällä ja katselin ihmeissäni. Tuo tapaus päätyy minun pöydälleni kahden tunnin sisällä, mutisen itsekseni."

- Esa Mäkinen: Totuuskuutio