Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yates Richard. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yates Richard. Näytä kaikki tekstit

lauantai 13. elokuuta 2016

Richard Yates: Revolutionary Road

Tulin tuossa ajatelleeksi, että voi olla mahdollista, että olen kahminut itselleni melko ennätyksellisesti erilaisia mielenkiintoisia kirjoja kirjastosta, enkä yhtään huomioinut, että siinä samalla ruuhkavuosiarki räjähtää nyt lopullisesti jälleen kerran käyntiin. Ja lukuaika on. No, rajallinen.


Saati bloggausaika. Mennäänpä siis suoraan asiaan. Richard Yatesin kirja Revolutionary Road on käynyt käsissäni kirjastossa useamminkin, mutta olen kannen perusteella luokitellut liian trendikkääksi minulle (onhan kirja ilmestynyt niinkin vasta kuin 1961, suom. Markku Päkkilä, Otava, kirjastolaina). Blogien kautta kirjaan oli kuitenkin noussut uusi mielenkiinto, jonka saatoin tyydyttää kesälomani aikana. Odotukseni olivat jostakin syystä nousseet tässä välin kirjaan melko korkealle, joten lukukomus oli lopulta hieman lakooninen "ihan hyvä".

Frank ja April ovat naimisissa oleva pariskunta, jolla on lapsia (joiden näkökulma ja vaikutus aikuisten elämään on kirjassa pääosin niin ikään varsin vähäinen, joskin lopulta se merkityksellisin- lienee hyvää ajankuvan kerrontaa tämäkin). He asustavat miellyttävällä asuinalueella ja amerikkalainen lähiöelämä, toistuvine sosiaalisine kuvioineen, alkaa tympiä, samoin kuin Aprilin kotiäitiys ja Frankin lopulta sangen vähäpätöinen työelämä. April ehdottaakin, että perhe muuttaisi Pariisin ja aloittaisi siellä uuden elämän, jossa Frank saisi toteuttaa omia ylivertaisia taitojaan paremmalla tavalla. Naapurien pyöritellessä asialle silmiä pariskunta saa uutta pontta parisuhteeseensa ja elämäänsä tuota päätöstä tavoitellessaan. Kunnes.

Tarinaa kerrotaan dialogisesti ja tämä newyorkilainen, keskustelutyylinen kerronta on aluksi hyvin mukavaa, kuin katselisi miellyttävää televisiosarjaa. Yatesin tarinankerronta ja tilannekuvaukset ovat priimaa. Kuitenkin henkilöhahmot ovat mielenkiintoisuudessaan yhtä lailla vähän ärsyttäviä ja pikku hiljaa draamautuva, huipentuva tarina alkaa vähitellen tuntua "kertaalleen luetulta". Aikakautenaan varmasti revoluutionaarinen kuvatessaan sisimmältään melko surkeaa parisuhdetta, perhe- ja työelämää, jonka elämäntapa tuntuu koko ajan riskialttiilta. Kulissit kun pidetään yleensä pystyssä, tapahtuipa seinien sisällä mitä tahansa. Ja kun ne romahtaa, saa naapurit taas vuosiksi uusia tarinoita.


"Kyllähän April oli jo päättänyt. Bethune Streetillä oli ollut helppo valita rakkaus, valita se, että hän käveli ylpeästi alastomana asunnossa, jonka tilapäistuoleihin, ranskalaisiin matkailumainosjulisteisiin ja pakkilaatikoiden laudoista pystytettyyn kirjahyllyyn aamuaurinko paistoi niin kauniisti - siellä puolet seurustelun tuottamasta ilosta oli siinä, että tuntui kuin he olisivat jo olleet naimisissa, ja myöhemmin, kun he olivat käyneet kaupungintalolla ja kun asunnon kahdelta muulta miesvuokralaiselta oli otettu avaimet talteen, puolet naimisissaolon ilosta oli siinä, että se tuntui seurustelulta. Sen April oli päättänyt valita."

- Richard Yates: Revolutionary Road