Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mohamed Nadifa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mohamed Nadifa. Näytä kaikki tekstit

lauantai 7. helmikuuta 2015

Nadifa Mohamed: Kadotettujen hedelmätarha

Olen tässä lähiviikkoina lukenut kaksi erilaista kirjaa, jotka ovat kiinnittäneet huomioni niin kannellaan kuin blogijulkisuudellaan. Ensimmäisenä luin Nadifa Mohamedin Kadotettujen hedelmätarhan, jonka olin huomannut jo viime syksyn uutuuksissa kauniin kantensa ja teemansa takia mutta nyt se tuli minua kirjastossa vastaan (Atena kustannus, 2014, suomentaja Heli Naski). Kansi ja kirjan nimi ovat minusta aika kaunistelevia kirjan sisältöön suhteutettuna.


Kirja kertoo kolmen naisen tarinan Somaliassa 1980 -luvulla, jolloin diktatuuri on kaatumaisillaan. Kirja poikkesi minulle lukuisista afrikkalaisista tarinoista, mitä olen lukenut, sillä tavalla, että se kuvaa pääosin sitä kurjuutta ja kipua mitä sotatilassa eläminen on. Aluksi mietin onko kuvaus liiankin kipeä mutta kuitenkin kirjan hieman romuluiset päähenkilöt ovat kiinnostavia ja tarinatkin vievät mukanaan. Tarinoissa esitellään perheetön, pakolaisleirilta karannut, yhdenksänvuotias Dego -tyttö, joka ajautuu elämään matkallaan muun muassa huorien taloon. Toinen tarina kertoo vanhemmasta naisesta Kawsarista, joka joutuu pientä tyttöä puolustaessaan putkaan, jossa hänet hakataan lopullisesti liikkumiskyvyttömästi. Hakkaamisen tekee kirjan kolmas henkilö, naissoturi, jonka tarina jäi ehkä minulle kaikkein haparimmaksi.

Luin tätä kirjaa flunssan alkumaissa ja oikeastaan flunssani sai olla oikeassa mittasuhteessaan kirjaa lukiessani. En ollut putkassa kaiken sen lian ja ulostehajun keskellä, minulla oli kyky liikkua ja kivutkin oli lähes hoidettavissa, en joutunut alistumaan omista periaatteistani saadakseni elää ja olla. Lukukokemukseni oli oikeastaan aika hyvä.

Kirjaa ovat lukeneet myös mm. bloggaajat Mari A , Kirjakaapin kummitus ja Omppu.

Pahoittelen lainauksen puuttumista, ehdin palauttaa jo kirjan kirjastoon!