Näytetään tekstit, joissa on tunniste Koivukari Tapio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Koivukari Tapio. Näytä kaikki tekstit

torstai 26. toukokuuta 2016

Tapio Koivukari: Unissasaarnaaja

Uskonnolliset liikkeet ovat mielestäni kiinnostavia. On mielenkiintoista kurkistaa erilaisiin kulttuureihin ja elämäntapoihin, joihin itse ei lukeudu. Uskontoa koskettavia kirjoja on viime vuosina ilmestynyt aika ajoin mutta Tapio Koivukarin Unissasaarnaaja napsahti virtuaaliseen ostoskoriini mielenkiintoisen aiheen lisäksi myös siksi, että se oli saanut Runeberg -palkinnon (2015, Johnny Kniga).


Heinosen perhe asuu 1950 -luvun taitteen maaseudulla. Isä on kokenut sotavuosia, mutta niistä vaietaan. Perheen kolme naista on jollakin tapaa vallalla. 13-vuotias Tuulikki on hieman omanlaisensa luonnonlapsi. Hän kokee vakavia sairauksia ja alkaa kertoilla satumaisia tarinoita ja seurustelee mieikuvitusystävän Mielikin kanssa. Tuulikki huomaa olevansa jonkin suuremman asialla ja alkaa saamaan tajuttomuuden rajamailla olevia kohtauksia, jossa hän makaa ensin kuin unissaan ja sitten jäseniään sätkien saarnaa maailman tilanteesta, muutoksesta, ennusteesta- uskonnollisella sisällöllä. Pian Tuulikin saarnat alkavat kiinnostaa lähikuntien asukkaita ja perhe elää Tuulikin kyvyn ympärillä.

Tarinahan on hyvin kiinnostava. Valitettavasti tarina oli kutakuinkin tuossa, joten pahoittelen spoilausta. Koivukari kirjoittaa selkeästi ja murteella kirjoitettuna kauniin leppoisasti, mutta tarinan sisältö tuntui pikkuhiljaa lähes junnaavalta. Saarnat toistensa jälkeen olivat samaa, niin kuin ne ilmeisesti ovat olleetkin, mitäpä siitä, mutta niiden toistuva lukeminen sai minut lukijana turhautumaan ja lopulta hieman loikkelehtimaan kirjaa eteenpäin. Lukukokemus jäi lopulta minulle ihan hyväksi tarinapohjaltaan mutta kokonaisuus hyvin löyhäksi. Valitettavasti kirja ei jättänyt minulle suurta hinkua seurailla kirjailijaa jatkossa. Mutta tällaisia historiallisia tarinoita, totuuspohjaan nojautuvia, lukisi ihan mielellään vaikka tietokirjallisen kokoelman muodossa.


 "Mielikki viittaa minua tulemaan, ilma on niin kuuma että se väreilee, aurinko paistaa silmiin ja siristän niitä, auringon kilo välkkyy heinillä ja suonsilmien pinnalla, niiden takana metsän tumma varjo ja yllä hohtava taivas."

- Tapio Koivukari: Unissasaarnaaja