Näytetään tekstit, joissa on tunniste Köngäs Heidi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Köngäs Heidi. Näytä kaikki tekstit

perjantai 27. marraskuuta 2015

Heidi Köngäs: Hertta

Omppu kirjoitti blogissaan Hertasta (Otava, 2015) henkeäsalpaavasti. Silloin päätin, että nyt sitten luetaan Heidi Köngästä, kun en ollut aiemmin kokeillut. Ostin kirjan kirjamessuilta ja myhäilin tyytyväisenä.


Heidi Köngäksen Hertta perustuu Hertta Kuusisen ja Yrjö Leinon hahmoihin, jotka ovat eläneet 1900-luvun alun Suomessa. Kirja lienee siis fiktiivinen kuvaus pariskunnan elämästä. Kirja kulkee kummankin päähenkilön äänen kautta ja kolmantena äänenä kuullaan Riekkiä, Saksan joukkojen jääkärivärväriä. Hertta taas on nimeään myötä punainen. Kirja alkaa siitä, kun Hertta vapautuu vankilasta vuonna 1939. Hertan vapauden tuoma riehakkuus ja elämänjano tarttui minuun lukijana, vaikka makasinkin lukuhetkellä sairaana. Hertta kuvataan itsenäiseksi naiseksi, joka on täynnä poliittista aatetta mutta kun hän tapaa naimissa olevan Leinon, hän uskaltaa myös rakastua ja ottaa valitsemansa. Vahvalla Hertalla on tulinen sielu ja tahto. Leino taasen kuvautuu melkoisen epävarmaksi mieheksi, lähes nysveröksi, joka kuitenkin muiden johdattelemana ja kannattelemana pääsee lopulta jopa ministeriksi asti.

Kirja on todella vahva kuvaus. Köngäksen kieli on tulista ja lihallista kuten Herttakin. Se saa sydämen läpättämään ja elämään hyvin mielenkiintoisen tarinan mukana joka solulla. On äärimmäisen lumoavaa päästä kokemaan tuota hengenpoltetta ja tuon ajan Suomea, monelta näkökantilta. Oikein sieluni silmin näen sodan tuomat pölyiset kadut ja kirja saa minut jopa miettimään, mitä itse ottaisin mukaan jos asuinpaikkaani pommitettaisiin, kaikesta kauhusta puhumattakaan. Ja samalla löysin kirjasta myös jotain reipasta huumoria, joka sai minut hörähtelemään.

Jostakin syystä en ole aiemmin lukenut Heidi Köngästä mutta nyt luen ehdottomasti myös Dora Doran, kunhan sen näppeihini saan. Köngäksen taito kirjoittaa on juovuttavaa! Ihana löytö.


"En osaa eritellä tätä suhdetta mitenkään, se vain riehuu minussa ja pitää hereillä. Milloinkaan aikaisemmin en ole nähnyt pihlajanmarjojen kypsymistä yhtä tarkasti."

-Heidi Köngäs: Hertta