Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ivey Eowyn. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Ivey Eowyn. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Eowyn Ivey: Lumilapsi

Ostin Eowyn Iveyn Lumilapsen (Bazar, 2013, suom. Marja Helanen) itselleni, koska olin lukenut siitä blogeista ihan hyvää ja siksi, että se oli jo varsin hyvässä alessa kirjakaupassa. Lumilapsi on saanut paljon blogihuomiota ja siksipä minäkin siihen haksahdin. Kirjaa on verrattu satuun, mikä vähän epäilytti minua, sillä luen satuja ihan tarpeeksi tällä hetkellä lasteni kanssa. Mutta kannen kuva on kyllä onnistunut.


Kirjan juoni on lyhyesti ja loppua kertomatta sellainen, että lapseton vanhapari, Mabel ja Jack, asustaa Alaskassa viljelläkseen maata, elääkseen yksinkertaista elämää. Eräänä talvena ensilumen aikaan, lapsettomuudestaan väsynyt, toisilleen erkaatunut pariskunta muovaa hetken mielijohteesta lumesta lapsen. Yhtäkkiä metsässä alkaakin liikkua lapsi, aivan kuten Mabel on lapsena venäläisestä sadusta lukenut.

Tarina kertoo lapsettomuudesta, ihmissuhteista, kommunikoinnista, työnteosta ja minulle se on myös tarina lapsista, jotka ovat kasvaneet luonnon armoilla. Näitä ns. susilapsiahan on historiassamme oikeastikin ollut. Sinänsä kirja on ihan mielenkiintoinen, ympäristökuvaukset kauniita mutta jotenkin kokonaisuus jää minulle hieman yksitasoiseksi. Kirja on lähinnä arkikuvaus, mikä oli hyvä asia. Kirja oli minulle kevyehkö välipala ja kaunis sellainen (2,5/5).


"Näetkö mitään?", Mabel osoitti sinne, missä lumienkelit olivat olleet."

- Eowyn Ivey: Lumilapsi