Näytetään tekstit, joissa on tunniste Andersson Henrika. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Andersson Henrika. Näytä kaikki tekstit

lauantai 13. joulukuuta 2014

Henrika Andersson: Sirpale sielua

Kirjapolkuni on ollut hiljainen blogin puolella, mutta live-puolella on polulle ilmestynyt taas uusia astinkiviä. Marras-joulukuussa työmaallani piisaa kiirettä, joten koneen avaaminen ei ole enää illalla kiinnostanut yhtään niin paljon kuin kirjan. Kirjojen lukeminen on parasta vastapainoa hektisten ja stressaavien päivien jälkeen.


Sain postitse yllärinä Henrika Anderssonin Sirpale sielua -kirjan (Schildts & Söderströms, 2014, suom. Helene Bützow), jonka tulkitsen olevan nuorten kirjallisuutta. Mietin kovasti kirjoitanko tästä Siniselle keskitielle vai tänne mutta päädyin kirjoittamaan tänne, vaikka useampi yhdistääkin lasten- ja nuortenkirjallisuuden toisiinsa. Kun sain kirjan, olin yllättynyt, että mikäs tällainen. En ole pitkiin aikoihin lukenut nuortenkirjoja. Viimeisin taitaa olla Nälkäpeli -sarja, joista kolmas taitaa olla lukematta. Marraskuun pimeydessä valitsin kirjoja hyvin matalalla kynnyksellä ja yllättäin hieman laimeakantinen Sirpale sielua alkoi kiehtoa minua.

Anderssonin kirjassa 15-vuotias Muriel muuttaa Ranskaan perheineen, koska hänen pikkuveljensä on määrittelemättömällä tavalla sairas. Muriel tapaa erikoisen pojan, joka johdattaakin hänet rakkauden ja pahuuden maailmaan. Kirjan tunnelma ja maailma tempaisi minut nopeasti mukaansa. Päähenkilö Muriel on sellainen haaveileva, fiksu, hieman erakko tyttö, samaan tyyliin kuin monet muutkin nuortenkirjojen päähenkilöt, joita olen mielenkiinnolla lukenut. Toinen kiinnostava kirjahahmo on Gandalfmaiseksi mielessäni piirtynyt ranskalainen professori Duvent. Myös kirjan tunnelma on hyvä. Valitettavasti loppu on hieman liian naiivi makuuni mutta tosiaan kyseessä on mielestäni nuortenkirja (esiteinikirja?), joten kohderyhmälleen kirja lienee oikein mukava, kaikessa mystisyydessään ja pimeydessään.

Kirja herätti minussa kovan halun löytää taas uusia nuortenkirjoja. Mukava saada muistutus kirjallisuuden koko genrestä ja innostua sen pauloihin. Löytyisiköhän Kirjapoluillani piipahtelijoilta uusia vinkkejä nuorten fantasiakirjoista?


"Näen, kuinka Pierre kumartuu hitaasti, ottaa jotakin maasta ja lähtee. Selkä on vähän kumarassa. Hän katoaa kapealle kujalle. Isä on varoittanut minulle niistä. Kylässä on helppo eksyä, sillä talot on rakennettu sikin sokin satojen vuosien aikana. Päässäni on silti yksi ainoa ajatus: Minun täytyy nähdä hänet uudestaan."

- Henrika Andersson: Sirpale sielua