On tässä (pari) muutakin luettu, kesä 2018

Siis kesäni Paul Austerin kanssa on jatkunut kiivaasti, lähes kiihkeästi. Mutta on tässä (pari) muutakin luettu. Mainitaan ne nyt ihan ohi mennen, että ei pääse unohtumaan mitä kaikkea olen Kirjapolulleni tämän vuoden aikana lukenut.


Linda Boström Knausgårdin Heliokatastrofi (Like, 2013, suom. Petri Stenman, kirjastolaina) löytyi vihdoin ja viimein kirjastosta ja luin sitä suorastaan ahmien. Hieno kirja pienestä tytöstä, jonka isä ei pysty huolehtimaan tästä ja tyttö ajautuu sijoitukseen ja alkaa puhumaan kielillä. Lindan tyyli on runollinen, sitä lukee erityisen mielellään. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että Lindan kirjat tulisivat löytyä omasta kirjahyllystä, jotta niitä voisi lukea aina aika ajoin ja löytää joka kerta jotain uutta.


Michael Chabonin Kuunkajo (Tammi, 2018, suom. Aleksi Milonoff, esittelykpl). Miten olen voinut lukea näin pitkän kirjan ja muistikuvani lukemastani on näin hatarat? Koska Paul. No kuitenkin kirja oli sukupolvitarina, tarinalta amielenkiintoinen ja kertoi isovanhempien tarinaa sodan jaloissa. Muistan pitäneeni kirjasta mutta en ollenkaan hullaantuneeni, luin mielenkiinnolla mutta kuitenkin jotain tästä minulle puuttui. Ehkä Paul.


 Jenny Offillin Syvien pohdintojen jaosto on saanut suurta suosiota bloggaajienkin kesken (Gummerus, 2018, suom. Marianna Kurtto) ja minäkin luin taitavasti kirjoitetun tuumailevan, äitiyttäkin koskettavan, kirjan mielenkiinnolla ja nopeahkosti. Kuitenkin kirja oli mieleeni hieman liian viimeistelty, joten lopulta se ei jättänyt suurta tunnetta tahi lukukokemusta kohdallani. Ehkä tuumailutkaan eivät olleet juuri tässä kohdassa lukuvuottani niin koskettavia kuin olisivat voineet olla, vaikka muistan ehkä liikuttuneeni kerran. Ehkä.


Esko Juholan valtava työ Autismin muuttuvat kasvot (Into, 2018, esittelykpl) ovat ns. pitkässä luvussa ja sitä tulee luettua aina kappale sieltä ja täältä. Kirjassa on hyvin paljon tarkahkoa tietoa Autismisäätiön 20 vuotisesta historiasta ja samalla kirjassa on mukavasti kerrontaa historian kautta syntyneestä (ja ajan myötä muuttuneesta) autismitietoisuudesta. Mielenkiintoisia ovat varsinkin autismihenkilöiden ja heidän perheidensä tarinat, joita on sijoitettu tieto-osuuksien lomaan. Tukien saaminen on ollut erityislasten perheille raskasta ja valitettavasti vieläkin saa jatkuvasti lukea mediasta, ettei tuen saanti nykyäänkään liian helppoa ole. Autismisäätiöiden tapaiset avut ja ymmärryksen lisäämistavat erilaisuudesta ovat erittäin tärkeitä yhteiskunnassamme. Juhola on tehnyt tähän kirjallaan oman osansa.


"Minä synnyin isästä. Minä halkaisen hänen päänsä."

- Linda Boström Knausgård: Helioskatastrofi

Kommentit