Alejandro Zambra: Kotiinpaluun tapoja

Alejandro Zambran Kotiinpaluun tapoja on kuvaus Chilen historiasta. Kirja on kuvattu mukavasti lastennäkökulmasta, jossa maailma muuttuu siitä, kun maata kohtaa maanjäristys 1985. Myös lapsen näkökulmasta tullut salaperäisyys asioihin, jotka oikeastikin ovat olleet salaperäisiä ja asioita joista ei puhuta, mutta miten ne ovatkaan lapsen mielessä vieläkin kummallisempia, oli hyvin kuvattu. Vaikka toisaalta lapset eivät itse säikähtäneetkään (ja osanneet säikähtää) ensimmäistä maajäristystä niin suuresti kuin vanhemmat, niin tapahtuma vei ikään kuin perusturvan kirjan päähenkilön jatkolle, koska nimenomaan maa jalkojemme alla on juuri se mihin me maadoitumme.


Kirja oli ihan mielenkiintoista luettavaa ja minusta on yleissivistävästäkin syystä kivaa lukea eri maanosien kirjoja aika ajoin. Huomaan kyllä, ettei aina tarinan kerronta jaksa kiinnostaa samalla lailla kuin länsimainen, näin se vaan on, surullista ja kapeakatseista ja no- näin se vaan on. Tämäkin kirja oli oikein mukava lukukokemus ja erilaisuudessaan piristävä mutta lopulta tarinan kulku jää varmasti unheloon, eikä kirja saanut minua niin läsnäolevaksi tarinaansa kuin joku toinen.


"Hän otti minua kädestä ja sanoi, että Argentiinan lippu oli kaikkein kaunein. Mikä sinusta on kaikkein kaunein? hän kysyi, ja minä aioin vastata että Yhdysvaltojen, mutta onneksi pysyin vaiti, sillä hän sanoi saman tien että Yhdysvaltojen lippu on kaikkein rumin, tosi kamala lippu, ja minä vastasin että olin samaa mieltä, Yhdysvaltojen lippu oli tosi ällöttävä."

- Alejandro Zambra: Kotiinpaluun tapoja (Fabriikki Kustannus, suomentanut Laura Vesanto, 2017, kirjastolaina)

Kommentit