Sofi Oksanen: Norma

Jos joku kirja on hyvin markkinoitu niin se on Sofi Oksasen uusin: Norma (Like, 2015). Ja täysin oikeutetusti, onhan kyseessä hyvin mielenkiintoinen tapahtuma. Minäkin katselin kirjan julkistamistilaisuutta, tai sanoisinko esitystä, jossa Pekka Haavisto haastatteli Sofi Oksasta ja se oli oikein mielenkiintoista. Siispä hyppäsinkin pikkiriikkisen ilmaan, kun Likeltä oli tullut postilappunen. Hain kirjan postista mahdollisemman pian, jotta sain sen uunituoreena viikonlopun lukuun! Ja ah, kirjahan on todella kaunis ja ihanan tuntuinen kädessä... Tälle lukukokemukselle oli hyvä lähteä!


Norma on reilu kolmekymppinen nainen, joka elää omaa itsenäistä elämäänsä ja omaa salaisuuden, jonka vain hänen äitinsä Anita tietää. Lomamatkalta palattuaan Anita jättää kengät ja käsilaukun penkin alle ja juoksee metron alle. Normalle äidin itsemurha tulee täytenä yllätyksenä ja hän joutuu selvittämään millainen hänen äitinsä oikeastaan oli ja mitä kaikkea hänen elämäänsä kuului. Tämä vie hänet sukunsa tarinan äärelle.

Norma on päivitetty Tähkäpään satu. Norman hiukset kasvavat vauhdilla ja ne tuntevat elämää. Norma on herkkä nainen, joka taistelee selviytymisestään yksin, ja on jo tyytynyt ajatukseen yksinäisestä elämästään. Mutta miten kuormittavaa elämä on jos jo hajun kautta voi aistia ihmisestä kaiken, jopa kuoleman? Jos kirjan pääteemoja ovatkin hiusteollisuus, kauneusihanteet ja kohdunvuokraus (ja ihmisoikeudet ja naiseus), nin samalla kirjassa kerrotaan mielen järkkymisestä. Tällä kertaa Helsingin katujen rinnalla kuljetaan myös Kuopion torilla- ja Niuvanniemessä.

Sofi Oksasen uusin oli mukavaa luettavaa. Siinä on ajankohtaista asiaa ja samalla sävähdys historiaa. Oksasen kirjoitusta on minun helppo lukea ja se on monin tavoin täyteläistä. Kirja on mielestäni lähempänä Oksasen Baby Janea kuin esimerkiksi Puhdistusta, ja tämä tuntuu mukavalta. Minulla on pitkään ollut Oksasen Kun kyyhkyset katosivat lukemattomana kirjahyllyssäni, koska pidin Puhdistuksesta hyvin paljon. En kuitenkaan ole saanut luettua sitä, mitä ilmeisemmin suurten odotusteni vuoksi. Mutta nyt voisin kirjaan tarttua.

Normassa on siis mukana jännitystä ja sitä voisi kuvailla jopa rikosromaaniksi. Samalla kirjassa on satumaisuutta, maagisuutta, hyvän maun rajoissa. Kirjan loppu on minusta hyvä ja sinänsä aika yllättäväkin. Vielä ikään kuin viimeinen potku lukijaa kohtaan, että ei pidä olettaa mitään...
Norma on loistava osoitus siitä, miten monitasoinen ja rohkea kirjailija Sofi Oksanen on.


"Miehen hiukset oli kammattu taaks, lahdelmat olivat vetäytyneet ikäisekseen vähän, ihosta ei voinut sanoa samaa. Rypyt olivat kovien auringonsäteiden uurtamia, silmäpusseja painoi niihin pitkään ja hartaasti kaadettu viina eikä rusketus peittänyt katkenneita verisuonia. Edellisillan olut haisi hiestyneillä ohimoilla. Myös miehen puku oli eilisen jäljiltä, polvet pussittivat, koko olemus lökötti ja istui huonosti havupuiden rauhaan, vaikka puheenparsi oli kohtelias, puvun väri asiaan kuuluvasti musta ja kangas näytti kalliilta."

- Sofi Oksanen: Norma

Kommentit

  1. Yllättävä kirja Sofi Oksaselta, mutta pidin tästä todella paljon. Oksasen teksti on todella taidokasta ja dialogi uskottavaa. Tarinasta löytyi monta nykyaikaan liittyvää teemaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Novellista kelpo romaaniksi. Hyviä aihepiirejä ja vetävä juoni.

      Poista
  2. Olen juuri lukemassa ja tykkään kovasti. Minusta Norma kuvastaa jotenkin kirjailijan persoonaa paremmin kuin edelliset kirjat, jotenkin se sopii hänen tyyliinsä hienosti. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta Tähkäpään nykyaikaissatu on aika kiehtova asetelma :). Ja tykkäsin kyllä päähenkilöstä.

      Poista
  3. Minulla on pieni uteliaisuus tähän kirjaan. Saatan etsiä käsiini.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tämä lukea kannattaa! Jo pelkästä uteliaisuudesta :))!

      Poista
  4. Oksanen ei ole hirveästi minun makuun, mutta tämä kuulostaa kiinnostavalta.

    VastaaPoista
  5. Hieno arvio! Olin eilen kuuntelemassa Oksasta Oulussa, ja oli kiinnostavaa kuulla, kun hän itse avasi teoksen aiheita jne. Norma oli minulle todella mieluisa teos ja aiheet kiinnostavia. En olekaan aiemmin lukenut mitään hiusbisneksestä saati kohdunvuokrauksesta. Oksanen kirjoittaa niistä taidolla. Mukavaa, että teokselle mahdollisesti tulee jatkoa. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, Oksanen on minunkin kirjamessusuunnitelmassani :). Hmm jatkis... En ole ihan varma siitä ideasta.

      Poista
  6. Minulta Norma palautui kirjastoon ensimmäisen 60 sivun jälkeen, tyyli ei vain vetänyt mukaansa. Ehkä kirja olisi palkinnut jos olisin jaksanut sen kokonaan lukea, mutta toistaiseksi en aio siihen palata. Kun kyyhkyset katosivat oli huikean kunnianhimoinen romaani, vaikuttava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En toisaalta yhtään yllätys jos kirja pettää osan lukijoistaan, varsinkin jos Baby Jane ei ole tuttu. Minusta tämä oli enemmän sen kirjan oloinen mukava, viihdyttävä kirja. Jossa samalla on kyllä mielenkiintoisia, napakoita aiheute.
      Odotan jo innolla että pääsen Kyyhkysiin, koska nyt uskallan jo tarttua sen kunnianhimoisuuteen. Puhdistuksen jälkeen en pystynyt. Kiitos kommentistasi :)! Toivottavasti luvussa nyt jotain sinulle osuvampaa...? Täällä luetaan väliin luottokirjailijaa mutta piakkoin toivon kirjoittavani tänne kahdesta syysuutuudesta jotka vetäisi maton alta, hyvin eri syistä!

      Poista
  7. En ole vieläkään korkannut Oksasta...Saat Norman kuulostamaan vähemmän fantasialtaa, mitä luulin sen olevan. Ehkä se onkin vain maagista realismia. En ole sinut fantasian kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä on vaan se pikkujuttu, joka on "yliluonnollista" mutta muu 95% realismia. Sitä ei korosteta minusta yhtään vaan on pieni hauska twisti kirjassa... Vähän kuin tribuutti Tähkäpään sadulle. Oksanen puhui itsekin tästä, että pääasiallisestihan kirja on hyvin realismipohjainen. Montaa raflaavaa asiaa käsitellään. Mutta minä koin tämän aika helppolukuiseksi kirjaksi, luinkin poikkeuksellisen nopeasti!

      Poista

Lähetä kommentti